August 9, 2012

now you're just gonna have to take it with his arms around your heart

hemmetin tyhjä valkoinen bloggerin ruutu joka pakottaa keksimään jotain kirjoitettavaa! vaikka kirjoitettavaa voisi ollakin niin jotenkin mieli on niin ääriä myöten täynnä että ainoa kirjoitettava asia olis omaan otsaan tiedoksi muille ihmisille että "en jaksa puhua". tämä lause ei ehkä ole houkuttelevin ja positiivisin bloggaajan postauksen aloituslause mutta joskus lyhyet totuudet avaavat enemmän kuin pintapuolinen lätinä kaikesta mahdollisesta.

"loma" alkoi siis maanantaina ja täytyy myöntää ettei tunnu kovin lomailulta. ihanaa ettei tarvitse tehdä mitään ja voi vaan olla, nukkua pitkään ja niin edes päin mutta heti vapaa-ajan alettua mielen täytti tulevan muuton tuomat mietteet. ja sekin että ehkei ikuisuudelta tuntuneen jumalattoman töissä raatamisen jälkeen osaakaan vain olla ja öllöttää. todellisuus iski eilen kun juteltiin An ja Ln kanssa (kummallakin heistä sama tilanne edessä kuin mulla); muuttoon on enää 2 viikkoa! sillon kun sain tiedon siitä että nyt olis koulun ovet avoinna ajattelin rauhassa että no se tullee sitte joskus miljoonan vuoden päästä eteen vaikka tosiasiassa eihän siihen ollu silloinkaan ku 2 kuukautta. mutta nyt onkin KAKSI VIIKKOA? en oikeastaan tiedä minkä takia se tuntuu niin hullulta koska mieli on säilyny semipositiivisena ja odotan innolla kaikkea uutta. kaippa sekin että muutto kokonaan toiseen kaupunkiin vaatii ihan kiitettävästi kaikkea käytännön järjestelyäki, kämpät ja sähkösopimukset ja opintotukihakemukset sun muut. kauhulla odotan sitäkin kuinka rahankäyttö tulee muuttumaan! nyt kun on ollut kokopäivätöissä yli puoli vuotta niin uskokaa tai älkää, kyllä siinä kaupan kassallakin istuessa tienaa muutamia euroja tilille ainakin opintotuen suuruuteen verrattuna. ehkei ole täytynyt ihan jokaista senttiä vahdata esim. ruokaostoksia tehdessäkään (tämä EI nyt siis tarkoita sitä että mulla tursuaa rahaa ikkunoista ja ovista, ei todellakaan :--D) mutta opiskelijan tuloilla saa aivan varmasti elää enemmän kädestä suuhun. olkoot sitten niin, aivan sama, student life here I come!



I can't tell you what it really is/I can only tell you what it feels like
and right now there's a steel knife in my windpipe
I can't breathe but I still fight while I can fight/
as long as the wrong feels right it's like I'm in flight/

it's the rage that took over that controls you both/
so they say it's best to go your separate ways/
guess that they don't know you
'cause today/that was yesterday
yesterday is over/ it's a different day
sound like broken records playing over/
but you promised her next time you'll show restraint/
you don't get another chance/
life is no nintendo game/
but you lied again/
now you get to watch her leave out the window/
guess that's why they call it window pane


mikäpäs muu meitä ihmisiä ahdistaiskaan hankalammin kuin ihmissuhteet. kaunistelematta olen tällä hetkellä surullinen, harmistunut, väsynyt ja kaikkea mahdollista tuollaiseen negatiiviseen skaalaan kuuluvaa. sanoja olen käyttänyt viime päivinä tarpeeksi joten antaa kuvien & biisien kertoa fiiliksistä mutta se täytyy sanoa, että joskus ne kaikista vaikeimmat ja raskaimmat päätökset on loppujen lopuksi niitä oikeita päätöksiä. itseään pitää yrittää kuunnella vallassa olevien tunteiden läpi myös järjen ohjaamana, ja hassuinta on että vaikka tässä kovin pätevänä valistan olen ollut silti aina ihan järjettömän surkea toimimaan puhtaasti muun kuin tunteiden avulla. ehkä toisen ihmisen aikoinaan jättämä jälki vaikuttaa edelleen vahvempana kuin osaa luullakaan tämä tullessa mahdollisesti takaisin omaan elämään. kivi kyllä putoaa sydämeltä taas pian mutta jollain tapaa ahdingon hetkellä ei välttämättä osaa uskoa siihen että näin oli parasta ja kohta helpottaa.
mutta entäpä se fiilis kun tajuaa tehneensä jotain oikeasti oikein ja omaksi parhaakseen, olleensa rohkea! ei oo mikään turha fiilis, i'm telling you.










sometimes we don't learn from our mistakes
sometimes we've no choice but to walk away


voi näitä elämän mutkia. sauna on ollu lämpiämässä onneksi tunnin (taas porukoilla saunomishommissa) ja ajattelin vain loppuillan syödä liian hyvin ja kattoa leffaa niinku lomalaisen kuuluu. taidan napsauttaa maailman hetkeksi off-asentoon, see you again soon :)

2 comments:

  1. Sie lupasit noppeuttaa postaustahtia! :<

    ReplyDelete
  2. i know, mietin itekki yks päivä että en oo kyllä prepannu ihan turhan paljoa! mutta katos nyt ku tuli uus teksti kahen päivän välillä edelliseen ;) kyllä mää tästä tokenen!

    ReplyDelete